Historia
Pétrusin ja La Fleur-Pétrusin tilojen välissä, viinitarhojen lomassa, seisoo kivitalo ikkunaluukut suljettuina. Köynnösrivien välistä talolle kulkevalla tiellä ei näy kylttejä eikä viitteitä mahdollisesta viinitilan nimestä. Talo muistuttaa pikemminkin naapuritilojen huoltorakennusta kuin viinitilan päärakennusta. Kyseessä on kuitenkin viinitila, joka tuottaa yhtä Bordeaux’n himotuimmista viineistä – Château Lafleuria.
Ajamme rakennuksen pihaan ja kävelemme ovelle. Oven avaa hyväntuulinen Jacques Guinaudeau, tilan viidennessä polvessa omistava viinintekijä. Jacques’in isoäidin isoisä Henri Greloud osti tilan vuonna 1872. Ajan myötä tila siirtyi Henriltä hänen pojalleen Charlesille ja sittemmin Charlesin serkulle André Robinille, joka peräänkuulutti laatua tilan viinien suhteen. Vuonna 1946 tilan perivät Andrén tyttäret Thérèse ja Marie, ja he hallinoivat tilaa lähes neljä vuosikymmentä. Heidän johdollaan tilalla tuotettiin useita loistavia vuosikertoja, joista 1947, 1950, 1961 ja 1975 ovat nousseet maineiltaan legendaarisiksi. Vuonna 1981 tyttäret kääntyivät naapurinsa Mouiex’n perheen puoleen ja tiedustelivat Mouiex’n ja Pétruksen pitkäaikaisen viinintekijän Jean-Claude Berrouet’n halukkuutta konsultoida ja hallinoida tilaa. Yhteistyö käynnistyi ja tuotti hedelmää jo heti seuraavana vuonna, jolloin syntyi yksi Lafleurin parhaista viineistä koskaan, vuosikerta 1982. Kun Thérèse kolme vuotta myöhemmin kuoli, Marie päätti vuokrata tarhat serkulleen Jacques Guinaudeaulle ja tämän vaimolle Sylvielle.